sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Kuivalle kaudelle kostea loppu

Se on tapahtunut tänä viikonloppuna, tarkemmin eilen. Aikaisemmassa tekstissä kerroin, kuinka ei oikein tunnu miltään. Eilen alkoi tuntua ja heti aamusta. Varoittamatta kesken aamutoimien kyyneleet alkoivat valua. Padot murtuivat ja siitä ei sitten loppua meinannut tulla. Se oli sitä sanatonta ikävää. Ei oikein tiennyt, että mitä asiaa tällä kertaa ikävöi Danielista.

Muistoja alkoi myös tulvia mieleen hyvin elävästi. Koko aamupäivän istuskelin sohvalla itkien ja muistellen. Huomasin, että kun oli sateinen päivä, eikä uloskaan päässyt niin oli aikaa pysähtyä. Pikkuveli touhaili omia juttujaan.

Iltapäivällä tuli tarve päästä haudalle ja mieluiten yksin. Onneksi pääsinkin ja siellä vierähti pitkästä aikaa melko pitkäkin hetki miettien, että mitähän se mun muruseni siellä Taivaan kodissa puuhastelee. Pikkuveljelle olen alkanut puhumaan, että Daniel asuu Taivaan kodissa. Ehkä se on pienen ihmisen helpompi ymmärtää, että isoveikallakin on oma koti. No ihan noin simppeliä se ei varmasti tule olemaan.

Tuntui hyvältä itkeä, kun tiesi, että se loppuu aikanaan. Silloin ensimmäisinä kuukausina sitä ei tiennyt. Muistelin, miltä tuntui olla tyhjässä kodissa ennenkuin pikkuveli oli syntynyt ja mitkä hetket olivat kauheimpia. Muistan, että alkuun en uskaltanut mennä edes suihkuun yksin. Muistan sen tunteen, kun istuin poikien huoneessa ilman sitä leikkijää. Muistan miten orpo olin.

Huomasin perjantaina töissä, että asiakkaani lapsi on syntynyt 19.5.2011. Siihen ajatukseen kulminoitui se, että samojen seinien sisäpuolella voi olla niin erilaiset elämäntilanteet. Kun meidän Daniel oli lähdössä, oli toisessa perheessä onni uudesta perheen jäsenestä. Se tuntui jokseenkin pahaltakin.

Danielin viimeisen viikonloppuna Suomi voitti MM-jääkiekossa kultaa. Daniel katsoi koko finaalin ja jälkijuhlia myös. Poika nukahti sinä yönä noin yhden aikaan. Väliäkö sillä niin, kun lomalla oltiin. Mietin silloin, että päästäisiinköhän me katsomaan juhlia Helsinkiin, kun pojat palaavat Suomeen. Daniel ei ollut enää elossa silloin. Tänä vuonna jääkiekon MM-kisojen finaali pelataan 19.5.. Koittakaahan pojat pelata tienne finaaliin ja voittaa se! Pieni Daniel poika kannustaa varmasti teitä siellä jossain!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti